Arkistointikaapista auki vedetty laatikko jossa on muistiinpanokortteja

Tee parempia muistiinpanoja – näin Zettelkasten toimii

kirjoittaminen luovuus muistiinpanot zettelkasten Dec 03, 2024

Alkuperäinen julkasupäivä 27 Huhtikuu, 2022

 

Puoli vuotta sitten törmäsin netissä Zettelkasten-nimiseen muistiinpanomenetelmään. Menetelmää kuvaillaan elämää muuttavana systeeminä joka muun muassa parantaa ajattelukykyä, luovuutta ja tekee sinusta tuotteliaan kirjoittajan.

Kuulostaa hyvältä. Opiskelijana olen tottunut ottamaan muistiinpanoja. Myös opiskeluiden ulkopuolella olen silloin tällöin innostunut tekemään muistiinpanoja mielenkiintoisista materiaaleista. Tiedän, että muistiinpanojen tekeminen kannattaa esimerkiksi oppimisen ja muistamisen kannalta.

 

Olemattoman (ja huonon) systeemin ongelmat

 

Muistiinpanojen tekemiseen liittyy kuitenkin ongelmia. Ehkä isoin näistä on se, että tehtyäni muistiinpanon, harvoin palaan siihen enää myöhemmin. Muistiinpanoni sijaitsevat sikin sokin useissa eri paikoissa; osa digitaalisessa muodossa, eri ohjelmissa ja kansioissa, osa vanhoissa muistikirjoissa tai erillisillä papereilla. Kun joskus haluaisinkin hyödyntää jotakin tiettyä muistiinpanoa, on sen löytäminen hankalaa. Suurimman osan muistiinpanojeni olemassaolosta olen luultavasti unohtanut kokonaan.

Kulutan myös suuren määrän mediaa ja materiaaleja – kursseja, artikkeleita, kirjoja, viedoita ja podcasteja. Saan niistä paljon uusia ajatuksia ja hyviä ideoita. Usein kuitenkin siirryn saman tien seuraavaan materiaalin, ilman että välttämättä ehdin sisäistämään edellisen ajatuksia. Tai harvemmin ainakaan laitan oivalluksia käytäntöön.

Olen yrittänyt paikata näitä ongelmia eri tavoilla. Tasaisin väliajoin olen innostunut keräämään kaikki muistiinpanot yhteen paikkaan. Olen yrittänyt rakentaa järkevää systeemiä muistiinpanojen järjestelemiseen. Usein systeemi ei kuitenkaan vaan yksinkertaisesti toimi käytännössä. Tajuan esimerkiksi että kansioiden hallintaan menee aivan liikaa aikaa. Jos pidän hetken taukoa systeemini käytöstä, unohdan helposti miten sen pitikään itse asiassa toimia.

Sitten on vielä kirjoittaminen, joka osaltaan liittyy siihen miksi haluan tehdä muistiinpanoja. Haluan kerätä materiaalia, jota voin myöhemmin hyödyntää kirjoituksissani. Varsinkin kirjoittamisen alkuun pääseminen tuntuu kuitenkin usein hankalalta. Mistä aiheesta kirjoittaisin? Miten aloitan ja miten etenen? Saatan hetkittäin selättää tyhjän paperin kammon ja päästä kirjoittamisen makuun. Mutta sitten inspiraatio ei enää iskekään moneen kuukauteen.

 

Mikä sitten on Zettelkasten?

 

Zettelkasten-muistiinpanotekniikka on ratkaisu kaikkiin edellä kuvattuihin haasteisiin. Zettelkasten on saksaa ja tarkoittaa muistilapuista (tarkemmin kortistokorteista) koostuvaa laatikkoa, johon systeemi alkujaan perustuu. Kyseessä on uniikki tapa organisoida ideoita ja muistiinpanoja, niin, että ne ovat helposti löydettävissä ja hyödynnettävissä tulevia projekteja varten.

Saksalainen sosiologi Niklas Luhmann (1927-1998) on vaikuttanut paljon siihen, millaisena systeeminä Zettelkasten tänään tunnetaan. Luhmann oli tunnettu äärimmäisen tuotteliaana kirjoittajana. Hän lukeutuu Saksan merkittävimpiin sosiologeihin ja on yksi tunnetuimmista modernin systeemiteorian kehittäjistä. Kolmenkymmenen vuoden aikana hän ehti julkaista 58 kirjaa sekä yli 400 tieteellistä artikkeleita. Tähän Luhmann kykeni itsensä mukaan nimeonmaan kehittämänsä musitiinpanotekniikan avulla.

Zettelkasten perustuu yksittäisiiin, mutta toisiinsa linkittyneisiin muistiinpanoihin. Kyseessä ei ole kuitenkaan pelkästään muistiinpanovarasto, vaan dynaaminen systeemi, joka toimii ajattelutyökaluna, helpottaen ideoiden yhdistelyä ja kehittelyä. Parhaimillaan Zettelkasten toimii siis eräänlaisena aivojen jatkeena, tai niin kutsuttuina toisina aivoina.

 

Zettelkastenin toimintaperiaate

 

Zettelkasten on mahdollista rakentaa joko kynän ja paperin avulla tai digitaalisesti siihen soveltuvan ohjelman avulla. Toteustapaa tärkeämpää on kuitenkin Zettelkastenin perusperiaatteiden omaksuminen.

Yksi tärkeimmistä periaatteista on se, että yhdelle “muistilapulle” kirjataan vain yksi ajatus. Uusia muistiinpanoja lisätessä tulisi miettiä, miten uusi idea liittyy olemasa oleviin muistiinpanoihin ja sijoittaa se sen perusteella järkevälle paikalle systeemissä. Toisiinsa liittyvien ajatusten tulisi siis sijaita toistensa läheisyydessä. Käytänössä tämä toteutetaan joko tietynlaisen numerointisysteemin tai digitaalisten linkkien ja tagien avulla.

Toinen tärkeä asia on, ettei muistiinpanoilla ole minkäänlaista etukäteen määrättyä hierarkiaa. Muistiinpanoja ei siis ole tarkoitus lajitella esimerkiksi ajankohdan mukaan tai sopia alussa määrriteltyihin kategorioihin. Muistiinpanokokoelman kasvaessa suuremmat teemat ja asiakokonaisuudet syntyvät siis orgaanisesti omien kiinnostuksenkohteiden mukaan.

 

Systeemi perustuu neljänlaisille muistiinpanotyypeille:

1. Luonnokset
2. Aineistomuistiinpanot
3. (Pysyvät) muistiinpanot ja
4. Projektimuistiinpanot

Seuraavaksi avaan näitä hieman. Samalla pyrin kuvamaan tapaa, jolla systeemin ja eri muistiinpanotyyppien kanssa on tarkoitus työskennellä.

1. Luonnokset. (Fleeting notes) Nämä ovat ikään kuin muistutuksia ajatuksista ja ideoista jotka mahdollisesti haluat tallettaa systeemiisi. Luonnokset voivat olla omia ideoitasi tai lainauksia jostain ulkoisesta materiaalista, mielenkiintoisia ajatuksia joihin olet törmännyt. Luonnokset voivat olla missä muodossa tahansa: muistikirjassa, muistilapuilla tai kännykän muistiinpanosovelluksessa. Myöhemmässä vaiheessa nämä alustavat muistiinpanot käydään tarkemmin läpi, jolloin päätetään, mitkä niistä lisätään varsinaiseen säilytettävään systeemiin. Luonnokset voidaan poistaa läpikäymisen jälkeen.

2. Aineistomuistiinpanot (Literature notes/Reference notes) Aineistomuistiinpanoihin kuuluvat yleensä hieman pidemmät, yhtä materiaalia koskevat muistiinpanot. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kirjat, luennot, kurssit tai videot. Kirjallisuusmuistiinpanot voivat sisältää lyhyitä sanatarkkoja lainauksia alkuperäisestä tekstistä. Kirjallisuusmuistiinpanoihin usein tapana liittää tarkemmat lähdemerkinnät.

3. Muistiinpanot (Permanent notes) Tätä voisi kutsua koko systeemin pääosioksi. Pysyviä muistiinpanoja ovat kaikki valmiit, yksittäiset muistiinpanot jotka on arvioitu tarpeeksi tärkeiksi varsinaiseen systeemiin talletettavaksi. Muistiinpanojen tulisi olla tarkasti ja selkeästi muotoiltu, sekä omin sanoin kirjoitettu. Näiden kohdalla noudatetaan yksi idea per lappu -sääntöä. Muistiinpanot sisältävät siis kaikkein oleellisimmat asiat luonnoksista ja kirjallisuusmuistiinpanoista jotka halutaan säilyttää. Muistiinpanoihin lisätään tunnistetiedot jotka osoittavat sen sijainnin arkistossa suhteessa muihin muistilappuihin sekä usein myös suoria viittauksia muihin muistiinpanoihin.

4. Projektimuistiinpanot. (Project notes) Tähän joukkoon lukeutuvat kaikki vapaamuotoiset luonnokset, tehtävälistat, sekä muu omiin projekteihin liittyvät materiaalit. Projekti-muistiinpanot säilytetään omassa osiossaan. Pysyviä muistiinpanoja sekä kirjallisuusmuistiinpanoja voidaan helposti käyttää projektien pohjana.

Zettelakasten muodostaa siis ikään kuin tunnelimaisen systeemin, jonka läpi kaikki uudet kiinnostavat ideat menevät. Kiinnostavat asiat kirjataan ylös, ne käsitellään, niitä verrataan olemassaolevaan sisältöön ja ne sijoitetaan systeemiin. Myöhemmin ideoita voidaan työstää ja yhdistellä, kunnes ne lopulta tulevat systeemistä ulos kirjallisten tuotosten tai muiden projektien muodossa.

Kun työskentelytavasta tulee rutiinia, keskeneräisten muistiinpanojen pariin on helppo palata ja jatkaa työskentelyä siihen mihin on jäänyt. Kun tiedät miten kutakin muistiinpanotyyppiä tulee käsitellä, voit samanaikaisesti työstää montaa eri asiaa Zettelkastenissasi.

Tarvitun muistiinpanon löytyminen hoituu digitaalisissa ohjelmistoissa suhteellisen helposti: tagien, muistiinpanojen välisten linkkien ja hakutoiminnon avulla. Kun muistiinpanojen määrä kasvaa, on myös hyödyllistä rakentaa sisällysluetteloita tai “tietopuita” joihin kootaan tietyn aihepiiriin tai asiakokonaisuuteen liittyvät muistiinpanot, mikä helpottaa niiden paikantamista myöhemmin.

 

Positiivinen kehä

 

Zettelkastenin nerous piilee paljolti siinä, miten hyvin sen toimintaperiaate tukee tapaa jolla aivomme toimivat ja oppivat (tästä tarkemmin mm. Sönke Ahrensin kirjassa). Zettelkasten luo raamit, joiden sisällä työskentelystä tulee hauskaa ja motivoivaa, jopa koukuttavaa. 

Samalle se mahdollistaa keskittymisen olennaiseen: ajatteluun, ymmärtämiseen, sisäistämiseen, uusien ideoiden kehittelyyn ja kirjoittamiseen. Systeemin hyödyistä pääsee myös nauttimaan heti – jo muutaman muistiinpanon jälkeen.

Pikkuhiljaa rakennetut ja kerätyt muistiinpanot takaavat, ettei sinulta tule koskaan puuttumaan ideoita kirjoitusprojekteja varten. Kun voit yhdistelemällä muistiinpanojasi koota kirjastosta alustavan rakenteen tekstille, sinun ei tarvitse aloittaa nollasta. Kirjoittamisen tulee paljon helppoa kun suurin osa työstä on jo tehty ennen varsinaista aloittamista.

Aloitin itse oman Zettelkastenin rakentamisen noin puoli vuotta sitten. Pysyviä muistiinpanoja tässä ajassa on kertynyt noin 60, projekteja ja ideoita projekteille on varmaan saman verran. Luonnoksissani on ehtymätön määrä materiaalia odottamassa. Olen todella vaikuttunut systeemistä ja innoissani sen mahdollisuuksista. Jo nyt Zettelkasten tuntuu kriittiseltä palalta omassa luovassa prosessissani. Sellaiselta, jonka en edes tiennyt puuttuvan, mutta joka silti oli pitkään kadoksissa. Uskon, että tulen työskentelemään Zettelkastenin kanssa vielä vuosia eteenpäin.

 

Oma muistiinpanoarkistostani Obsidianissa graafisesti kuvattuna.

 

Miten pääsen alkuun oman Zettelkastenin rakentamisessa?

 

Suosittelen aluksi rauhassa tutustumaan systeemiin toimintaperiaatteeseen syvemmin. Aiheesta on valitettavan vähän tietoa suomeksi, mutta englanninkielistä materiaalia löytyy runsaasti. Alla muutamia suosituksia.

 

  • Sönke Ahrens: How to Take Smart Notes Kirja avaa Zettelkasten-systeemin toimintaperiaateita ja selittää psykologisia taustoja sille, miksi menetelmä toimii niin hyvin. Kirja käsittelee aihetta paljolti akateemiseen maailmaan näkökulmasta, mutta sisältää paljon sovellettavissa olevaa tietoa kaikille systeemistä kiinnostuneille.
  • David B. Clear: Zettelkasten — How One German Scholar Was So Freakishly Productive Yksityiskohtainen ja selkeä artikkeli joka avaa tarkemmin mm. Luhmannin käyttämää numerointisysteemiä.
  • YouTubesta kannattaa myös etsiä Zettelkasten-aiheisia videoita. Itseäni auttoi todella paljon se, että näin miten muut olivat käytännössä rakentaneet omat systeeminsä. Tässä linkki videoon, joka hyvin selittää Zettelkastenin perusidean. Vicky Beeamp: Zettelkasten Method Explained: A Beginner’s Guide

 

Analoginen vs. digitaalinen systeemi

 

Ennen aloittamista kannattaa myös tarkasti miettiä, haluaako rakentaa fyysisen vai digitaalisen systeemin. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Käsin kirjoittaminen on tutkitusti parempi muistamisen ja oppimisen kannalta. Tähän myös alkuperäinen systeemi perustui – paperin ja kynän kanssa työskentelyyn.

Monen mielestä digitaalinen systeemi on kuitenkin tämän päivän maailmassa toimivampi vaihtoehto. Digitaalisuus tuo tietynlaista joustavuutta systeemiin ja mahdollistaa joitakin käteviä toimintoja, kuten tehokkaan haun. Se myös mahdollistaa työskentelyn läppärin tai kännykän avulla missä vain. Lisäksi digitaalinen systeemi todennäköisesti auttaa muuntamaan materiaalia julkaisumuotoon pienemmällä vaivalla.

Toisaalta digitaalisen Zettelkastenin kanssa on otettava huomioon asioita kuten käytettävän ohjelman pitkäikäisyys, tiedostojen/data sijainti, omistaminen ja siirrettävyys sekä varmuuskopiointi.

Esimerkkejä digitaalisen Zettelkasteniin soveltuvista ohjelmista:

 

Loppuun haluan sanoa, että ei kannata pelästyä, jos systeemin käyttöönotto tuntuu alussa monimutkaiselta, varsinkin jos samalla ottaa käyttöön itselleen uuden sovelluksen (kuten minä tein Obsidianin kanssa). Itse Zettelkastenin perusidea on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen kun sen on sisäistänyt. Kun menetelmää lähtee rohkeasti toteuttamaan, työskentelytavasta tulee nopeasti osa luonnollista tapaa toimia ja ajatella. Yksityiskohtia ja omia työskentelytapoja voi hienosäätää matkan varrella.

Kysymyksiä? Kokemuksia Zettelkastenin käytöstä? Kuulisin mielellään muiden ajatuksia; kommentoi tai laita viestiä sähköpostilla/Instagramin kautta!

Opi lisää Zettelkastenista

Liittymällä sähköpostilistalle saat heti käyttöösi tallenteen, jossa näytän miten itse hyödynnän Zettelkastenia. Satunnaisesti ilmestyvässä uutiskirjeessä jaan vinkit Zettelkasteniin liittyen, sekä vastaan saamiini kysymyksiin.

Lisäksi kuulet ensimmäisenä kun kurssini Pikaopas Zettelkasteniin julkaistaan ja saat kurssin spesiaalihintaan.

Vahvistathan tilauksen sähköpostiin tulleesta linkistä!

Paperiset vai digitaaliset Zettelkasten muistiinpanot?

Jan 07, 2025